Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Alun perin julkaistu Kyröskosken kansalaisopiston sukututkimuspiirin julkaisussa "Suvusta kerrottua" v. 2004.

 

Pekka Metsäraukola

 

 

Mouhijärven Murron kylän Saksan talon historiaa

 

Mouhijärven Murron kylän tunnettu historia alkaa vuodesta 1540, kuten niin monen muunkin kylän. Murron kylässä oli silloin kolme taloa; Saksa, Kökkö ja Husari, joista jokaisessa on vuosisatojen kuluessa asunut omia esivanhempiani. Tässä selvityksessä keskityn lähinnä Saksaan, josta omia juuriani löytyy eniten.

Muihin pitäjän taloihin verrattuna Murron talot olivat keskisuuria, tuollaisia 1/3 manttaalin suuruisia.

Saksan ensimmäisenä isäntänä mainitaan Suomen asutuksen yleisluettelossa (SAY) Lasse Heikinpoika, isäntänä vuoteen 1571, jolloin hän oli jo ilmeisesti kuollut, koska kyseisenä vuotena perityn hopeaveron maksoi leski Marge, joka isännöi yksin vuoteen 1588. 1500-luvun lopulla kylän jokaisessa talossa oli isäntänä Heikki tai Heikinpoika, mutta heidän mahdollista keskinäistä sukulaisuuttaan ei ole mahdollista todentaa. Seuraava isäntäpari oli Olavi Laurinpoika (Lassen poika?) ja Dorotea Sipintytär vuosina 1589- 1612, joista viimeiset kuusi vuotta leski Dordi yksin. Samoille vuosille osuu SAY:ssä mainittu katovuosi 1604, josta on  poikki sivun merkintä, jossa todetaan, että halla vei suurimman osan kylän talojen vuoden sadosta.

Seuraava isäntä onkin jo ensimmäinen tunnettu patrilineaarisen linjan esi-isäni Tuomas Matinpoika vuosina 1613-45, k.1675. Tuomaan vaimo Marketta Tuomaantr kuoli 1640-luvulla. Seuraavana isäntänä jatkaa Jaakko Tuomaanpoika vuosina 1646-64, minkä jälkeen talo on merkitty autioksi. Jaakon ensimmäinen vaimo Dordi kuoli v.1664 ja Jaakko avioituu seuraavana vuonna Liisa Eskontytär Makkosen kanssa. Jaakko perheineen ehkä asuivat taloa autio-merkinnästä huolimatta, autiohan voi joskus tarkoittaa vain veronmaksukyvyttömyyttä. Jaakon kuoltua vuonna  1679, isännyyden sai poika Tuomas Jaakonpoika, isäntänä vuodesta 1680 aina vuosisadan vaihteessa tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Tuomas ehti olla aviossa kolme kertaa, ensimmäinen vuonna 1670 vihitty vaimo oli Briitta Hahmajärveltä ja hänen kuoltuaan v. 1675, Tuomas avioitui Liisan kanssa, josta ei nimen lisäksi ole säilynyt mitään muuta tietoa. Kolmas vaimo, Marketta Pekantytär, vihitty 1683, oli ilmeisesti kotoisin naapuritalosta Husarilta. Tuomas Jaakonpojan kuoleman aikoihin osuivat myös Mouhijärvellä suuret nälkävuodet ja niinpä vuonna 1697 kuoleekin noin puolet pitäjän väestöstä.

Seuraava isäntä, esi-isäni Tuomas Tuomaanpoika on ensimmäinen, jolla on tarkka syntymäaika, vieläpä sama rippikirjassa ja kastettujen luettelossa eli 13.3.1686. Ensimmäinen puoliso v.1708 Maria Antintytär Missilä Hahmajärveltä, s. 1695 ja kuollut 1743. Marian kuoltua Tuomas avioituu syksyllä 1748 sotilas Mikko Musicantin lesken Briitta Tuomaantyttären kanssa, hän oli kotoisin Häijäästä talollinen Tuomas Sepän tytär. Briitan ensimmäinen mies mahdollisesti kuoli pikkuvihan kahinoissa, koska hänen kuolinaikaansa löydy Mouhijärven kirkonkirjoista. Joka tapauksessa Tuomas vihittiin toiseen avioonsa 62-vuotiaana, Briitan ollessa tuolloin vasta 35-vuotias. Heille syntyi vuonna 1751 poika, joka ristittiin Mikoksi. Tuomas kuoli vuoden 1753 helmikuussa ja Briitta saman vuoden heinäkuussa lapsivuoteeseen. Tuomas Tuomaanpoika ehti olla Saksan isäntänä vuodesta 1701 aina vuoteen 1748, jolloin isännäksi vaihtui v. 1726 syntynyt poika Tuomas Tuomaanpoika, joka olikin viimeinen tässä Saksan Tuomas isäntien ketjussa.

Tuomas Tuomaanpoika nuoremman puoliso oli vuonna 1752 vihitty Kaisa Juhontytär Makkonen, jonka isän suku oli alun perin myöskin kotoisin Murron kylästä. Kaisan Isoisän isä oli nimittäin Sipi Yrjönpoika, Kökön isännän Klemetti Yrjönpojan veli, joka muutti v. 1659 Kiikkaan ja sieltä v. 1675 Makkoselle. Tuomas Tuomaanpoika vanhemman toisesta aviosta v. 1751 syntynyt Mikko Tuomaanpoika avioitui aikanaan edellä mainitun Kaisan veljentyttären Liisa Juhontytären kanssa (s. 1767) kanssa. Kauan isännöineen suvun historia Saksalla päättyy, kun Tuomas ja Kaisa perheineen muuttaa vuonna 1763 Suodenniemen Hujulahden torppaan ja Saksalle tulee kokonaan uusi suku.

 

Mannisen suku

Mannisen talo on perustettu Lavian Riihon kyläksi myöhemmin muodostuneelle alueelle syvään pistäytyvän lahden suulle, sen itäiselle rannalle ja mainitaan maakirjassa ensimmäisen kerran vuonna 1583. Talon ensimmäinen isäntä Olavi Pekanpoika isännöi taloa 50 vuotta. Viisi sukupolvea myöhemmin, vuonna 1723 syntyisilloin jo kahtia jaetun Mannisen Ala-Manniseksi nimettyyn taloon Matti Matinpoika, joka avioitui v. 1746 Tuiskun ratsutilallisen tyttären Maria Yrjöntyttären kanssa. He isännöivät Tuiskua ainoastaan kolme vuotta, vuodesta 1748 vuoteen 1751, jolloin Marian veli Juho sai Tuiskun isännyyden. Tämän Juho Yrjönpojan ja Maria Erkintyttären (s. 1727 Vesilahden Vähä-Sistolla) lapsista  Liisa ja Matti ovat esivanhempiani. Liisa on nimittäin isoisäni Villen isän äidinäiti ja Matti puolestaan isoisäni äidinäidin isä.

Edellä mainittu Mannisella syntynyt, vähän aikaa Tuiskua isännöinyt Matti Matinpoika muuttaa perheensä kanssa 1760-luvun alkupuolella Saksalle, jota ehtii isännöidä vain kahdeksan vuotta, kunnes kuolee vuonna 1771. Matin ja Marian seitsemästä lapsesta vanhin poika, vuonna 1751 syntynyt, myös nimeltään Matti Matinpoika jatkaa isännyyttä, avioituen Maria Taavetintytär Rajalinin kanssa. Marian isä Taavetti Rajalin oli tullut vuonna 1769 Kiikasta Tervamäen Holpin isännäksi. Matille ja Marialle syntyy toistakymmentä lasta, joista vuonna 1791 syntynyt Juho Matinpoika jatkaa isännyyttä isänsä vuoden 1809 tapahtuneen kuoleman jälkeen. Juhon puoliso, vihitty 1814, oli Maria Antintytär Lampisen Penttilästä. Juho Matinpojan kuoltua 1833, perheestä perheestä ei löydy enää jatkajaa ja Saksalle vaihtuu jälleen uusi suku.

 

70 seuraavaa vuotta ja 8 isäntää

Saksan seuraava isäntäpari tuleekin sitten Hämeenkyröstä. He ovat Jaakko Jaakonpoika Kintus-Hollo, s. 1792/rk ja Anna Tuomaantytär, s. 1806 Maatialan torpassa, vihityt Hämeenkyrössä v.1822. He muuttavat Mouhijärvelle 1833 ja ryhtyvät isännöimään Saksaa seuraavana vuonna. Anna Tuomaantytär kuolee jo v. 1843 ja Jaakko avioituu uudelleen seuraavana vuonna Hämeenkyrön Herttualan Mikkolan  Anna Kaisa Yrjöntyttären kanssa. Jaakko Jaakonpoika kuolee kuitenkin jo vuonna 1851 (ihjälsslagen = lyöty kuoliaaksi) ja jälleen on uuden isännän vuoro.

 

 

 

 

 

 

 

  Vuonna 1857 isännäksi tulee Suodenniemen Kiisolta Taavetti Immanuel Juhonpoika vuonna 1854 vihityn vaimonsa , isoisäni tädin Judith Loviisa Hujulahden kanssa. Perheen muutettua 1860-luvun puolivälissä Suodenniemelle Hakalan torppaan, Saksan isännäksi tulee lampuoti Frans Viktor Rosengren, joka oli myös Kortesjärven Koron vuokraviljelijä ja syntyisin Ulvilasta. Vaimo Loviisa Heikintytär oli syntynyt v.1834 Nakkilassa. Frans Rosengrenin aikaan osuivat suuret katovuodet, puhuttiin jopa seitsemän vuoden laihasta jaksosta. Vuodesta 1866 muodostui katastrofaalinen ja vielä keväällä 1867 talvi ei tahtonut antaa periksi, kerrottiin että vielä kesäkuussa Mätikön järven jäät kantoivat pikkupojan. Talollistenkin asema oli silloin tukala ja kymmenet tilat joutuivat pakkohuutokauppaan. Vuonna 1869 Mouhijärvellä joutui myyntiin 14 tilaa, näiden joukossa myös Murron Saksa.

Näihin aikoihin Saksan talo näyttääkin muuttuneen "kauppataloksi" ja isännät vaihtuivat hyvin tiheään. Niinpä Frans Rosengrenin jälkeen jo v.1869 tulee isännäksi Malakias Iisakinpoika, syntynyt  Suodenniemen  Kuorsumaan Seppälässä, hänen  vaimonsa oli v.1840 Suodenniemellä syntynyt  Vilhelmiina Matintytär. Perhe muuttaa kuitenkin jo v.1874 Pirkkalaan. Seuraava isäntä Karl Fredrik Söderman, s. Ahlaisissa v. 1849 ja vaimo Anna Greta Iisakintytär, s. 1851 Pomarkussa  olivat Saksalla vain toista vuotta ja siirtyvät v.1874 Saikkalan Huidalle. Seuraava isäntä oli edellisen veli Frans Jacob Söderman, s. Ahlaisissa v.1856. Hän isännöi Saksa vv. 1876-78 ja muuttaa sitten Laviaan. Seuraava isäntä Juho Juhonpoika Juhola, s. Ahlaisissa v.1817 on isänsä puolelta vanhaa Ylikylän Heikkilän sukua ainakin 1700-luvun alusta. Juhon puoliso oli Anna Loviisa Juhontytär, s. v. 1816 Ahlaisissa. Juho oli isäntänä vuoteen 1889 ja seuraava isäntä oli hänen poikansa Juho Fredrik, s. Ahlaisissa v.1849 ja avioitunut v.1889 Tilda Heikintytären kanssa, s. 1860 Viljakkalan Ala-Lemmellä. Juho ja Tilda jäävätkin Saksan talon viimeisiksi maataloutta harrastaviksi asukkaiksi ja taloa odottaa uusi tehtävä.

 Saksan talo kouluna

Kuvernöörin vahvistettua Mouhijärven koulupiirijaon vuonna 1900 Kortejärven piirissä, johon Murron kyläkin kuului, puuhattiin innokkaasti koulun aloittamista ja jo v.  1901 esitettiin koulun pikaista käynnistämistä . Kului  kuitenkin  muutama vuosi kiisteltäessä koulun paikasta. Vuoden  1903  keväällä  valittiin vihdoin 5-miehinen valiokunta tutkimaan kaikkia mahdollisia saatavissa olevia koulunpaikkoja Kortejärven piirissä. Valiokunta valtuutettiin samalla ostamaan kunnalle Saksan talo koulutaloksi, jos Fredrik Saksa sen tahtoisi myydä. Valiokunta saikin 25.3.1903 ostetuksi Saksan tilan 25 000 mk:n kauppahinnasta (nykyarvoon ja euroiksi muunnettuna kerroin olisi kai jokseenkin 3). Kuntakokouksen syksyllä 1903 valitsemaan rakennuslautakuntaan kuuluivat Ville Kökkö, Taave Saurio ja Juha Niura. Puuaines saatiin kunnalta ja Saksan rakennuksista oli otettava kaikki mitä suinkin voitiin käyttää. Tamperelaiselta rakennusmestarilta V. Heikkilältä tilattiin piirustukset ja urakoitsija Oskari Mäkinen sai tehtäväksi koulun rakentamisen 16 550 mk:lla.

Juho Saksan perhe muutti Laatokan pohjoispuolelle Impilahdelle asti ja käsittääkseni tilan maat myytiin naapureille samoihin aikoihin. Kortejärven kansakoulu, myöhemmin Hyynilän kouluksi nimetty, aloitti toimintansa syksyllä 1905. Ensimmäinen opettaja Tyyne Holmsten-Heiniö oli opettajana 19 vuotta ja Bertta Luotonen-Janhunen vuodet 1928-1964. Viimeisimmät pitkäaikaiset opettajat olivat Otto ja Marja-Terttu Linnikko vuodesta 1963 aina vuosisadan loppuun. Viimeisin koulun rakennuksista valmistui 1930 ja peruskorjattiin vielä vuonna 1987. Hyynilän koulutalon tarina kouluna päättyi vuonna 2003, kun kunnanhallitus kokouksessaan 20.10.2003 päätti myydä koulun paikalliselle yrittäjälle 137 000 euron hinnasta. Eräs vaihe talon historiassa oli taas päättynyt.

 

                                                                        
 

 

 

 

 

 

 

 

Alla Seppo Suvannon Saksaa koskevat tiedot alkaen vuodesta 1553.

III Saksa

HEIKKI HEIKINPOIKA 1553- , äv 1553: 1½. Kym 1558 ohra 1/6, 1559

ruis 1/6 ja ohra 1/6 pannia. Lv 1558: 2½. Hendrich Henricsson mk 1553-

67, 1570, kym 1558. Sak tk 1551 Henrich Murdoij sakko vahingonteosta

Juho Rossin (Selkee talo XVIII) heinille, tk 1554 Henrich Murtoin t >

Marith ibm (talo IIa) kevk 1554 Lasse (talo IIa) t & Hen. ibm, sk 1554

Hen. Murtoij huonot aidat ja sillat, Henrich Murtoij vastuupakoilu, tk

1556 Hyynilän Juho Fransinpoika (talo V) t > Hen. Murtoin, kevk 1558

Hen. Murdoin laiminlyönyt kyytivuoron, tk 1564 Hen. Murdoin vastuupakoilu,

kk 1564 Hendrick ibm ryöväsi & talon I Niilo talon IIa Lasselta

kolmen vuoden sadon yhdeltä äyrinmaalta, kk 1565 Hendrich Murdoin vastuupakoilu,

sk 1566 Hen. Hen.sson Murdoin veroniskurointi ja vastuupakoilu,

kk 1567 Hen. Hen.sson Murdoin sai 40 markan sakon vallattuaan

talon IIa Lasse Heikinpojalta kappaleen maata, sk 6.1.1570 Hin. Hin.

sson Murdoin t > veljen vaimo, talon IIa Maritt Murdoin t > Hin. Hin.

sson ibm (Maritt = tuon veljen eli Lassen vaimo), sk 18.1.1571 Hen.

Murdoi huonot aidat, tk 1571 Hen. Murdoi t & talon IIa hustru Maritta

ibm, kk 1571 Henrich Murdon t > hustru Anna ibm (ehkä talosta I). Hv

1571 Murdhoi: Hinrich Hinrichssonn ku 5, hev 1, le 4, nk 2-0-0-0, la

2, oa 61:7, ny 7.25.

©2017 layout117 - suntuubi.com