Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Pekka Metsäraukola

RIKMANIN TORPAN ASUKKAAT JA NIMEN HISTORIA

Vuonna 1862 syntynyt isoisäni oli kasteessa saanut nimen Wilhelm, jota nimeä hän joskus myös käytti asiapapereissa, joita on säilynyt vuosisadan alusta. Useimmiten kuitenkin oli allekirjoituksena kansanomaisempi Ville, joskus myös Vilho.
Villen mentyä naimisiin Mouhijärveltä kotoisin olevan Ida Juhantr Arkkilan kanssa vuonna 1887, muuttivat he Hämeenkyrön Heinijärven takamaalla sijaitsevaan torppaan juhannuksena 1891. Idan kuoltua vain neljä vuotta kestäneen avioliiton jälkeen, isoisäni meni uudestaan naimisiin vuonna 1894, jolloin hänet vihittiin mummoni Emma Josefiina Hannulan kanssa.
Vuosisadan vaihteessa ja vielä paljon sen jälkeenkin kutsuttiin isoisääni paikkakunnalla "Riikmannin" Villeksi, samoin hänen lapsensa tunnettiin samalla nimellä, niin että vanhemmat ihmiset muistavat isäni kai vieläkin paremmin "Riikmannin" Sakarina.
Sukututkimusharrastuksen myötä heräsi kiinnostukseni nimen historiaan ja päätin yrittää selvittää nimen alkuperän. Oheiset postikortit on tätini saanut vuosisadan alussa ja jopa pari hänen todistustaan kansakoulusta on kirjoitettu Laina Rikmanin nimelle.
Vuosisadan vaihteen rippikirjat eivät tätä Rikman nimeä tunne, eikä myöskään 1880-luvun kirjat, joissa tapahtuu vain torpan haltijan vaihdos, isoisäni tullessa sen uudeksi torppariksi. Samalla hän ottaa edellisten omistajien käyttämän torpan nimen, jota hän alkaa käyttää sukunimenomaisesti jo ainakin vuosisadan vaihteessa
Edellinen torpan haltija Iisak lisakinpka ja hänen vanhempansa olivat asuneet torpassa yli 50 vuotta ja rippikirjoja taaksepäin selaillessa  löytyy nykyinen sukunimeni ensimmäisen kerran vuosien 1830-36 kirjasta. Hämeenkyrön silloinen kirkkoherra Erik Friberg käyttää nimestä tyypillistä murremuotoa, jossa ts:n asemasta, etenkin puhekielessä, esiintyy tt, siis Mettäraukola.(vrt. ruotti, vatta, itte, metto). Nämä monet Metsä- alkuiset nimet syntyivät kantatilojen jaossa ja Hämeenkyrössä on Metsä- alkuisia sukunimiä mm. -Tiipiä, -Patanen, -Kirmo ja -Ruusi.

Rippikirjasta vuosilta 1830-36 ilmenee, että torpan nimenä on siihen asti ollut Järvensivu, mutta torpan haltijan vaihdoksen yhteydessä nimi samalla vaihtui. Heinijärven Ala-Raukolan vanhin tytär Anna Serafiina, s. 1814, menee naimisiin 1830-luvun puolivälissä ja saa miehensä kanssa hallintaansa torpan. Luultavasti tällöin paikalle on rakennettu uusi torppa ja ilmeisesti maitakin on tullut lisää viljeltäväksi. Järvensivu nimi on tässä rippikirjassa yliviivattu ja torppa nimetty uudelleen Annan kotitalon mukaan. Annan äiti oli kotoisin Mouhijärven Parilan kylän Napalta ja samasta kylästä oli kotoisin myös Annan mies, Iisak Juhanpka, joka oli syntynyt 1806, Lähteenmäen torpassa.
Ennen Iisakkia ja Annaa Järvensivun torpassa olivat asuneet Matti Matinpka ja Anna Jaakontr, joka oli kotoisin Hirvolan Hirvolta eli Eskolta. Kirkollisista asiakirjoista ei ilmene miksi he joutuivat monine lapsineen lähtemään torpasta, mutta rippikirjasta löytyy kyllä monta huomautusta Matin elämän eräässä vaiheessa, yksi syy näyttää olevan luvaton kaskeaminen.
Mistä sitten Järvensivu nimi on peräisin? Siihen ei varmaa vastausta löydy, mutta vuodelta 1805 alkavassa rippikirjassa on torpan nimen yhteydessä merkintä Ahmais, joka tarkoittanee noin 1,5 km:n päässä sijaitsevaa Ahmausjärveä. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen mahdollisuuteen, että torppa olisi sijainnut joskus lähempänä järveä, taikka peräti järven rannalla. Järvi sijaitseekin jo Mouhijärven puolella ja välissä sijaitsee harjujono, ensin Kinkinvuori ja sen jatkeena itään Ärrämartinharju. Tähän harjuun päättyy tässä suunnassa Heinijärven kylän jo 1600-luvun alussa suoritettu sarkajako. (Kuka on mahtanut olla Ärrämartti?)
Harjun laelta on hiljakkoin löytynyt kivi, jota pidetään Kyrön ja Karkun muinaispitäjien nautinta-alueiden rajana. Kiveen hakattua piirrosta jotkut tutkijat pitävät ns "hiidenvenheena" ja sen ikää keskiaikaisena. Monet seudun nimet viittaavat alueella muinoin harrastettuun metsästykseen ja kalastukseen. Ahmauksen lisäksi lähettyviltä löytyy Hauki järvi, Ilveslammi, Ahvenusjärvi ja tilan nimi Linnusmäki, joka lienee myöhäisempää perua.
Ehkäpä tuo Ahmais nimi Järvensivun yhteydessä viittaa siihen, että tätä kylän osaa olisi joskus kutsuttu Ahmaukseksi, sittemmin kulmakunnan nimenä on on ollut ainakin
1700-luvun lopusta asti ollut Viidanojan kulma.
Tämän tutkimukseni yllättävin löytö on tästä samasta vuoden 1805 rippikirjasta löytyvä Rikman sana, Järvensivun torpan yhteydessä, sivun vasemmassa marginaalissa. Edelleen sivuja taaksepäin selaillen löytyy vuosien 1784-1804 kirjasta edellämainitun Matti Matinpojan isä Matti Mikonpka Rikman, s. 1757 ja vaimonsa Kristiina, s. 1759 Palon kylän Ala-Pässärillä. Tämä Palon kylä ei ole sama, mitä käsitämme nykyisin nimellä, vaan se kuului osana kyläketjuun, joka sijaitsi nykyisen Sasin tienoilla  ja kylien nimet olivat silloin: Rikala, Lemmakkala, Sassila, Palo (tai Pahlo), Sarkkila ja Muotiala.Näiltä seuduilta löytyy Matti Mikonpka Rikman, joka on ollut 1770-luvulla sotilaana mm Muotialan Pirjolassa. Rippikirja kertoo heidän muuttaneen vuosisadan lopulla Pirkkalan Heinijärven Järvensivuun. Pirkkalasta heitä on turha etsiä, sillä he löytyvät kyllä edellämainitusta torpasta.Vielä taaksepäin mentäessä, Matti Mikonpojan vanhemmat asuivat myös Palon kylässä. Isä oli myös sotilas, varamies (res. karl) Mikko Antinpka, s. 1730 Muotialan kylässä, vanhemmat vihitty 1720, isä jälleen sotilas, nimeltään Mikko Smed ja äiti Maria Yrjöntr, s. 1724. Matti Mikonpojan äidin, Marian isä taas oli sotilas Yrjö Uskelin, vihitty Mahnalassa Maria Antintyttären kanssa vuonna 1723.
Näin Rikman nimen alkuperä paljastuu sotilasnimeksi ja sen alku juontaa vuosisatojen taakse. On hämmästyttävää, että nimi säilyi itsepintaisesti yli sata vuotta vielä varsinaisten nimen omistajien jälkeen torpan nimenä. Nimen levinneisyydestä johtuen on todennäköistä, että heidän jälkeläisiään on edelleen Hämeenkyrössä. Sukututkimus heistä olisikin sitten jo toinen juttu.

©2017 layout117 - suntuubi.com