I Tuisku
LAURI 1540-52, äv 1540: 4½, 1541: 6, 1544: 5. Karja 1540: hev 2, le
11, nk 7, la 12, ny 20. Lasse Tuisku mk 1546, 1552. Lm Las Tuisku sk
9.1.1544, VA Topographica Karkku, Lasse Tuisku sk 6.12.1548, VA J.O.
Ranckenin kokoelma. Ylä-Sastamalan sk 6.12.1548 Lasse Tuisku sai vahvistuksen
Selkeen kylän luona olevan Hanhijoen niityn omistukselle.
Sen oli Birit Tuiskulasta (ks. Kiili talo II) luovuttanut Lasselle,
VA J.O. Ranckenin kokoelma. Ylä-Sastamalan kevätkäräjillä 4.6.1550
Tuiskulan Heikki Laurinpoika vahvistutti seuraavat hänen isänsä Lasse
Tuiskun tekemät maiden vaihdot: 1) Lasse oli antanut Järvenpään Heikille
Tyrväästä Laukulan kylän luota Huitturiniitun ja Kedon kylän
luota Mesihakoniitun ja saanut Heikiltä 10 talonpoikaismarkan (bondemark,
oli laskuyksikkö, johon sisältyi 6 äyriä, kun taas valtakunnan
markassa oli 8 äyriä) arvoisen peltokappaleen Metsäkylän kylästä (nykyään
Kairilaa) ja kolmen kuorman niityn samasta Metsäkylästä. Lisäksi
Lasse antoi välirahaa 12 äyriä. 2) Lasse antoi kyseiset Metsäkylän
peltokappaleen ja niityn Kairilan Matille (talo I, Aarikkala) ja sai
Martilta kolmen kuorman Alhoniitun ja neljän kuorman Loilanniitun sekä
erään 1½ kuorman niityn Tuiskulasta. Lisäksi Lasse antoi Martille välirahaa
4½ markkaa. VA J.O. Ranckenin kokoelmat n:o 128. Edelleen samoilla
käräjillä 5.6.1550 Heikki Tuisku sai vahvistuksen isänsä Lasse
Tuiskun vaimonsa isältä Juho Käyrältä perimiin neljäsosiin Huhtamojoen
ja Sävijoen ranta-alueista. Samalla määriteltiin saannon maarajat. Ne
olivat Porttikorva, Sävijärvenpää, Venevalkama, Kahilakoskenniska ja
Kyro råå (Kyrön pitäjän raja?). Tämän Jöns Västgöten antaman kirjeen
sisältö vahvistettiin Ylä-Satakunnan tuomarin Hannu Björninpojan 7.9.
1563 antamassa kirjeessä, joka on säilynyt alkuperäisenä Valtionarkistossa
J.O. Ranckenin kokoelmassa numerona 129. Tämä Hannun tuomiokirje
esitettiin Karkun käräjillä 9.12.1644, kun haluttiin todistaa, että
Lumiaisten ulkopalsta on ollut vanhastaan Tuiskulalla. VA Ylä-Satakunta
KOa 4 f. 140. Lumiainen on edelleen nykyisissä kartoissa Suodenniemen
pohjoisosissa Sävijärven lounaispuolella. Alueen varhaisemman
omistajan Juho Käyrän (Hannu Björninpojan kirjeessä Jons Kæ_ræ) kotikylää
ei voi sitovasti osoittaa, koska hän kuuluu maakirjojen aikaa
varhempaan sukupolveen. Lampisten taloa V isännöi 1540-52 Kaarina Käyrä,
joka voi olla Juhon tytär.
HEIKKI LAURINPOIKA 1553- , äv 1553:5. Kym (panneja) 1558 ruis 1½,
ohra 1½, kaura ½, pavut ½; 1559 ruis 1½, ohra 1, kaura 1/4, pavut 1/4
(viljakymmenysten määrä on Karkun hallintopitäjässä suurin nimismiestalon
Kollasen jälkeen). Lv 1558: 10. Hendrich Larsson mk 1553, 1558-
1564, 1570, Hendrich Larsson Tuisku mk 1554-56, Hen. Tuisku kym 1570.
Lm Hen. Tuisku lk 8.3.1550, VA J.O. Ranckenin kok. n:o 132, Henric
Tuisku kevk 4-5.6.1550, VA J.O. Ranckenin kok. n:ot 128 ja 129, Hendrich
Tuisku kk 1551, Henrich Tuisku tk 1554, Hen. Tuisku kk 1554, kk
1555, Hendrich Tuiskw tk 1557, Hen. Tuisku kevk 1557, Hendrich Tuisku
kk 1557, kevk 1558, Hen. Tuisku kk 1558, sk 1558, tk 1560, kk 1560,
sk 6.1.1561, tk 16.3.1561, sk 11.12.1563, kk 1564, Hen. Ericsson (?)
Tuiskula sk 25.1.1565, Hen. Tuisku lk 21.2.1565, Hen. Larsson Tuiskulan
kk 1565, sk 31.12.1565, lk 24.3.1566, sk 1566, sk 19.3.1568,
Hendrich Tuisku lk 13.4.1568, Hen. Twisku sk 18.1.1571, tk 29.3.1571
ja Henrich Tuiskw kk 3.9.1571 eli yhteensä 29 käräjillä.
Sak tk 1551 Erick Hijttu (Selkee talo XIX) t > Hen. Tuisku, rov tk 11.
1.1551 Lampisten Tapani Niilonpoika t sunnuntaina > Hen. Tuisku, ja
Juho Heikinpoika, Tuiskus dreng, t > Tapani. Sk 6.1.1561 Hen. Tuisku
sai sakon muiden katselmusmiesten mukana erimielisyydestä niittyriidan
ratkaisussa Haapaniemen Niisiuksen (talo VII) ja Kojolan Juho Nurkan
(talo Ib) välillä. Sk 31.12.1565 Hen. Tuisku t & talon II Juho Sorvari,
lk 9.3.1567 Hen. Tuisku sai 40 markan sakon ammuttuaan hirviä
vastoin kuninkaan kieltoa ja myytyään niiden nahat kaupungissa ohi
voudin. Kk 1568 Hendrich Tuisku syytti Iirolan Erkki Erkinpoikaa (talo
V) varkaudesta, mutta Erkki ja lautamiehet vannoivat puhdistusvalan ja
Heikki sai sakkoa 40 markkaa herjauksesta. Sk 1568 Hin. Larsson Tuiskulan
huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalatarhaa. Sk 18.1.
1571 Hen. Twisku t > Jons Hirenåia (kotipaikka?, Vesilahden Hiirenojalta
ei tunneta tuohon aikaan Juhoa). Hv 1571 Rymä: Hinrich Tuisku
tinaa ½ leiviskää, hopeaa 10 luotia, ku 60, hev 4, härkiä 3, le 14, nk
5-3-7-0, la 14, rahaa annettuna lainaksi 70 markkaa, oa 422:4, ny
31.75 (karjavarallisuus oli 3. Karkussa ja 22. koko Satakunnassa).
Heikki Tuisku maksoi kattilasepän veroa vuosina 1575-80, Jokipii, Satakunnan
historia IV s. 419. Maiden vaihdosta talon II Juho Sorvarin
kanssa ks. talo II.
Talon erämaita ei ole huomioitu 1550-luvun luetteloissa, mutta 1600-
luvun tuomiokirjoissa niistä on seuraavia tietoja:
1675 Karhijärvellä oli yhteinen eräsija Pyhenoja äremark Routajoen
ratsutilan kanssa, Pomarkussa myytiin 1610 Pundarjärven kalavesi
eräälle Pomarkun talolle, Isojärvellä oli kalavesi 1639 ja Siikaisten
Otamossa.1660. VA nn 5: 17, mm 10: 294v, mm 4: 317v, mm 9: 291v ja nn
62 (= Ylä-Satakunta KOa 5): 467v.
JUHO HEIKINPOIKA rovastin tk 11.1551 Jonss Henricsson Tuiskus dreng
t > Lampisten Tapani (talo II).
II yhdistetty edelliseen
ERKKI 1540-43, äv 1540: 2. Karja 1540: hev 1, le 4, nk 3, la 8, ny
8.5.
JUHO 1544-68, äv 1544: 2, 1559: 2½. Kym (panneja) 1558 ruis 1/6, ohra
1/6, kaura 1/6; 1559 ruis 1/6, ohra 1/6, kaura 1/6. Lv 1558; 2½. Jons
Sor_a mk 1546, 1554-58, kym 1564, Jons Sor_ari mk 1552, kym 1566, Jons
Sorffua mk 1553, 1559, Jons Sorffuari mk 1564, Jons Sorffuar mk 1565.
Sak sk 1550 Jöns Sor_ari huonot aidat, sk 1553 Jons Sor_ari huonot aidat
ja sillat, sk 1554 Jons Sorffuari huonot aidat ja sillat, kk 1555
Jons Sor_ari t > Kittilän Maarit (talo V), sk 1563 Jons Sorff_ari huonot
aidat ja sillat, sk 1565 Jons Sorffuar t & talon I Heikki Tuisku,
sk 1568 Jons Sor_ari ibm (Tuiskulan) huonot aidat, sillat, tiet ja
ojat, ei humalatarhaa.
JUHO JUHONPOIKA 1569- , äv 1569: 2½. Jons Jonsson mk 1569, Jons
Swar_are kym 1569, Jöns Sorffa mk 1570, Jons S_ar_ar kym 1570. Sak
sk 18.1.1571 Jons Twisku t (& talon I Heikki) t > Jons Hirenn åia (ks.
talo I), tk 29.3.1571 Jons Jonsson j Tuiskulast sulkenut yleisen tien
naapureiltaan. Tk 29.3.1571 Jons Jonsson Tuiskulast tuomittiin ansaitsevan
kuolemantuomion, koska hän oli yleisellä maantiellä ryöstänyt 16
kattilaa muutamalta naapuriltaan ja Yliskallon Pietari Heikinpojalta
(talo Ib). Kuolemantuomion toteuttaminen oli jätettävä kuninkaan edustajan
harkintaan, ja voudit usein muuttivat sen ankaraksi sakkorangaistukseksi.
Näin kävi nytkin. Tosin taloa ei ole hopeaveroluettelossa,
mutta mitä todella on tapahtunut, näkyy Ylä-Satakunnan voudin
Lauri Henrikinpojan kirjeestä, joka on päivätty 7.10.1581. Sen mukaan
Jöns Jönsson i Irola oli antanut Tuiskulan Heikille kolme skurun maan
(skuru = ½ äyriä, 3 skurua siis = 1½ äv) Tuiskulan kylästä rakennuksineen,
tontteineen, peltoineen, niittyineen, metsineen ja ulkopalstoineen
sekä kaikkine aitauksineen, mitä vanhastaan oli talolle kuulunut.
Tuiskulan Heikki puolestaan oli antanut -> Jons Swarf_are
(selvästikin sama kuin edellä Iirolan Juho Juhonpoika) kolmen skurun
maan Iirolasta. Heikki oli sen joitakin vuosia aikaisemmin ostanut
Pentti Juhonpojalta 700 klippingimarkan hinnasta, VA J.O. Ranckenin
kokelma. Juho Juhonpoika asui siis Iirolassa. Samalla tästä selvisi,
miten talo II joutui talo I:lle.
