Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 Julkaistu alun perin Kyröskosken sukututkimuspiirin julkaisussa "Sukusilla" v. 2005

 

 

 Isoisäni esivanhemmat tulivat Tuiskulta sekä isänsä että äitinsä puolelta.

  

Yllä 1600-luvun maakirjakartoista Jonas Streng'in laatima kartta Tuiskun tiluksista vuodelta 1644.

                                                       *****

Alla professori Seppo Suvannon 1500-luvulta alkava, eri lähteistä koottu tiedosto Tuiskun osalta. Koko tiedosto osoitteessa: http://www.narc.fi/suvanto/

Tiedostossa esiintyy paljon lyhenteitä, kuten; äv=äyrivero, ( > = sakko haavan tai mustelman aiheuttamisesta, sk= syyskäräjät, sak = sakkoluettelo, mk =maakirja, lm= lautamies, oa= omaisuuden arvo. Täydellinen lyhenneluettelo tiedoston alussa alkaen sivulta 5.

I Tuisku

LAURI 1540-52, äv 1540: 4½, 1541: 6, 1544: 5. Karja 1540: hev 2, le

11, nk 7, la 12, ny 20. Lasse Tuisku mk 1546, 1552. Lm Las Tuisku sk

9.1.1544, VA Topographica Karkku, Lasse Tuisku sk 6.12.1548, VA J.O.

Ranckenin kokoelma. Ylä-Sastamalan sk 6.12.1548 Lasse Tuisku sai vahvistuksen

Selkeen kylän luona olevan Hanhijoen niityn omistukselle.

Sen oli Birit Tuiskulasta (ks. Kiili talo II) luovuttanut Lasselle,

VA J.O. Ranckenin kokoelma. Ylä-Sastamalan kevätkäräjillä 4.6.1550

Tuiskulan Heikki Laurinpoika vahvistutti seuraavat hänen isänsä Lasse

Tuiskun tekemät maiden vaihdot: 1) Lasse oli antanut Järvenpään Heikille

Tyrväästä Laukulan kylän luota Huitturiniitun ja Kedon kylän

luota Mesihakoniitun ja saanut Heikiltä 10 talonpoikaismarkan (bondemark,

oli laskuyksikkö, johon sisältyi 6 äyriä, kun taas valtakunnan

markassa oli 8 äyriä) arvoisen peltokappaleen Metsäkylän kylästä (nykyään

Kairilaa) ja kolmen kuorman niityn samasta Metsäkylästä. Lisäksi

Lasse antoi välirahaa 12 äyriä. 2) Lasse antoi kyseiset Metsäkylän

peltokappaleen ja niityn Kairilan Matille (talo I, Aarikkala) ja sai

Martilta kolmen kuorman Alhoniitun ja neljän kuorman Loilanniitun sekä

erään 1½ kuorman niityn Tuiskulasta. Lisäksi Lasse antoi Martille välirahaa

4½ markkaa. VA J.O. Ranckenin kokoelmat n:o 128. Edelleen samoilla

käräjillä 5.6.1550 Heikki Tuisku sai vahvistuksen isänsä Lasse

Tuiskun vaimonsa isältä Juho Käyrältä perimiin neljäsosiin Huhtamojoen

ja Sävijoen ranta-alueista. Samalla määriteltiin saannon maarajat. Ne

olivat Porttikorva, Sävijärvenpää, Venevalkama, Kahilakoskenniska ja

Kyro råå (Kyrön pitäjän raja?). Tämän Jöns Västgöten antaman kirjeen

sisältö vahvistettiin Ylä-Satakunnan tuomarin Hannu Björninpojan 7.9.

1563 antamassa kirjeessä, joka on säilynyt alkuperäisenä Valtionarkistossa

J.O. Ranckenin kokoelmassa numerona 129. Tämä Hannun tuomiokirje

esitettiin Karkun käräjillä 9.12.1644, kun haluttiin todistaa, että

Lumiaisten ulkopalsta on ollut vanhastaan Tuiskulalla. VA Ylä-Satakunta

KOa 4 f. 140. Lumiainen on edelleen nykyisissä kartoissa Suodenniemen

pohjoisosissa Sävijärven lounaispuolella. Alueen varhaisemman

omistajan Juho Käyrän (Hannu Björninpojan kirjeessä Jons Kæ_ræ) kotikylää

ei voi sitovasti osoittaa, koska hän kuuluu maakirjojen aikaa

varhempaan sukupolveen. Lampisten taloa V isännöi 1540-52 Kaarina Käyrä,

joka voi olla Juhon tytär.

HEIKKI LAURINPOIKA 1553- , äv 1553:5. Kym (panneja) 1558 ruis 1½,

ohra 1½, kaura ½, pavut ½; 1559 ruis 1½, ohra 1, kaura 1/4, pavut 1/4

(viljakymmenysten määrä on Karkun hallintopitäjässä suurin nimismiestalon

Kollasen jälkeen). Lv 1558: 10. Hendrich Larsson mk 1553, 1558-

1564, 1570, Hendrich Larsson Tuisku mk 1554-56, Hen. Tuisku kym 1570.

Lm Hen. Tuisku lk 8.3.1550, VA J.O. Ranckenin kok. n:o 132, Henric

Tuisku kevk 4-5.6.1550, VA J.O. Ranckenin kok. n:ot 128 ja 129, Hendrich

Tuisku kk 1551, Henrich Tuisku tk 1554, Hen. Tuisku kk 1554, kk

1555, Hendrich Tuiskw tk 1557, Hen. Tuisku kevk 1557, Hendrich Tuisku

kk 1557, kevk 1558, Hen. Tuisku kk 1558, sk 1558, tk 1560, kk 1560,

sk 6.1.1561, tk 16.3.1561, sk 11.12.1563, kk 1564, Hen. Ericsson (?)

Tuiskula sk 25.1.1565, Hen. Tuisku lk 21.2.1565, Hen. Larsson Tuiskulan

kk 1565, sk 31.12.1565, lk 24.3.1566, sk 1566, sk 19.3.1568,

Hendrich Tuisku lk 13.4.1568, Hen. Twisku sk 18.1.1571, tk 29.3.1571

ja Henrich Tuiskw kk 3.9.1571 eli yhteensä 29 käräjillä.

Sak tk 1551 Erick Hijttu (Selkee talo XIX) t > Hen. Tuisku, rov tk 11.

1.1551 Lampisten Tapani Niilonpoika t sunnuntaina > Hen. Tuisku, ja

Juho Heikinpoika, Tuiskus dreng, t > Tapani. Sk 6.1.1561 Hen. Tuisku

sai sakon muiden katselmusmiesten mukana erimielisyydestä niittyriidan

ratkaisussa Haapaniemen Niisiuksen (talo VII) ja Kojolan Juho Nurkan

(talo Ib) välillä. Sk 31.12.1565 Hen. Tuisku t & talon II Juho Sorvari,

lk 9.3.1567 Hen. Tuisku sai 40 markan sakon ammuttuaan hirviä

vastoin kuninkaan kieltoa ja myytyään niiden nahat kaupungissa ohi

voudin. Kk 1568 Hendrich Tuisku syytti Iirolan Erkki Erkinpoikaa (talo

V) varkaudesta, mutta Erkki ja lautamiehet vannoivat puhdistusvalan ja

Heikki sai sakkoa 40 markkaa herjauksesta. Sk 1568 Hin. Larsson Tuiskulan

huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalatarhaa. Sk 18.1.

1571 Hen. Twisku t > Jons Hirenåia (kotipaikka?, Vesilahden Hiirenojalta

ei tunneta tuohon aikaan Juhoa). Hv 1571 Rymä: Hinrich Tuisku

tinaa ½ leiviskää, hopeaa 10 luotia, ku 60, hev 4, härkiä 3, le 14, nk

5-3-7-0, la 14, rahaa annettuna lainaksi 70 markkaa, oa 422:4, ny

31.75 (karjavarallisuus oli 3. Karkussa ja 22. koko Satakunnassa).

Heikki Tuisku maksoi kattilasepän veroa vuosina 1575-80, Jokipii, Satakunnan

historia IV s. 419. Maiden vaihdosta talon II Juho Sorvarin

kanssa ks. talo II.

Talon erämaita ei ole huomioitu 1550-luvun luetteloissa, mutta 1600-

luvun tuomiokirjoissa niistä on seuraavia tietoja:

1675 Karhijärvellä oli yhteinen eräsija Pyhenoja äremark Routajoen

ratsutilan kanssa, Pomarkussa myytiin 1610 Pundarjärven kalavesi

eräälle Pomarkun talolle, Isojärvellä oli kalavesi 1639 ja Siikaisten

Otamossa.1660. VA nn 5: 17, mm 10: 294v, mm 4: 317v, mm 9: 291v ja nn

62 (= Ylä-Satakunta KOa 5): 467v.

JUHO HEIKINPOIKA rovastin tk 11.1551 Jonss Henricsson Tuiskus dreng

t > Lampisten Tapani (talo II).

II yhdistetty edelliseen

ERKKI 1540-43, äv 1540: 2. Karja 1540: hev 1, le 4, nk 3, la 8, ny

8.5.

JUHO 1544-68, äv 1544: 2, 1559: 2½. Kym (panneja) 1558 ruis 1/6, ohra

1/6, kaura 1/6; 1559 ruis 1/6, ohra 1/6, kaura 1/6. Lv 1558; 2½. Jons

Sor_a mk 1546, 1554-58, kym 1564, Jons Sor_ari mk 1552, kym 1566, Jons

Sorffua mk 1553, 1559, Jons Sorffuari mk 1564, Jons Sorffuar mk 1565.

Sak sk 1550 Jöns Sor_ari huonot aidat, sk 1553 Jons Sor_ari huonot aidat

ja sillat, sk 1554 Jons Sorffuari huonot aidat ja sillat, kk 1555

Jons Sor_ari t > Kittilän Maarit (talo V), sk 1563 Jons Sorff_ari huonot

aidat ja sillat, sk 1565 Jons Sorffuar t & talon I Heikki Tuisku,

sk 1568 Jons Sor_ari ibm (Tuiskulan) huonot aidat, sillat, tiet ja

ojat, ei humalatarhaa.

JUHO JUHONPOIKA 1569- , äv 1569: 2½. Jons Jonsson mk 1569, Jons

Swar_are kym 1569, Jöns Sorffa mk 1570, Jons S_ar_ar kym 1570. Sak

sk 18.1.1571 Jons Twisku t (& talon I Heikki) t > Jons Hirenn åia (ks.

talo I), tk 29.3.1571 Jons Jonsson j Tuiskulast sulkenut yleisen tien

naapureiltaan. Tk 29.3.1571 Jons Jonsson Tuiskulast tuomittiin ansaitsevan

kuolemantuomion, koska hän oli yleisellä maantiellä ryöstänyt 16

kattilaa muutamalta naapuriltaan ja Yliskallon Pietari Heikinpojalta

(talo Ib). Kuolemantuomion toteuttaminen oli jätettävä kuninkaan edustajan

harkintaan, ja voudit usein muuttivat sen ankaraksi sakkorangaistukseksi.

Näin kävi nytkin. Tosin taloa ei ole hopeaveroluettelossa,

mutta mitä todella on tapahtunut, näkyy Ylä-Satakunnan voudin

Lauri Henrikinpojan kirjeestä, joka on päivätty 7.10.1581. Sen mukaan

Jöns Jönsson i Irola oli antanut Tuiskulan Heikille kolme skurun maan

(skuru = ½ äyriä, 3 skurua siis = 1½ äv) Tuiskulan kylästä rakennuksineen,

tontteineen, peltoineen, niittyineen, metsineen ja ulkopalstoineen

sekä kaikkine aitauksineen, mitä vanhastaan oli talolle kuulunut.

Tuiskulan Heikki puolestaan oli antanut -> Jons Swarf_are

(selvästikin sama kuin edellä Iirolan Juho Juhonpoika) kolmen skurun

maan Iirolasta. Heikki oli sen joitakin vuosia aikaisemmin ostanut

Pentti Juhonpojalta 700 klippingimarkan hinnasta, VA J.O. Ranckenin

kokelma. Juho Juhonpoika asui siis Iirolassa. Samalla tästä selvisi,

miten talo II joutui talo I:lle.

Yllä kuva Tuiskun hautakarmista Mouhijärven vanhalla hautausmaalla.

©2017 layout117 - suntuubi.com